Kesällä alkanut El Niño yhdistyy vaarallisella tavalla ilmastonmuutokseen ja tulee tekemään tästä ja ensi vuodesta kuuman tavalla, jollaista maailma ei todennäköisesti ole koskaan kokenut. Tyynenmeren merivirtojen muutoksiin liittyvä kuumaa säätä lisäävä ilmiö toteutuu tällä kertaa poikkeuksellisen voimakkaana. YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin sanoin: ilmastokriisi käy nyt ylikierroksilla.
El Niño -kausi on monelle traaginen. Himalajan vuoristossa romahtanut jäätikkö jätti jälkeensä surevia omaisia ja tuhoutuneita kyliä Nepalissa ja Tiibetissä. Katastrofi oli niin suuri ja nopea, ettei siihen pystynyt varautumaan. Vaikka ilmastokriisiin varautumista ja sopeutumista kehitetään jatkuvasti, niiden mahdollisuudet ovat auttamatta rajalliset.
Ihmishenkiä ei saada takaisin, mutta muuhun vahinkoon ja menetykseen on mahdollista vastata. Tässä järkevä näkökulma on vahingonkorvauksellisuus. Maailmassa on maita, joilla on vaurautta ja joiden nykyiset tai historialliset päästöt ovat suuret. Ja sitten on maita, jotka ovat ilmastokriisin tuhojen etulinjassa, joiden osuus maailman päästöistä on erittäin vähäinen ja joilla ei ole resursseja korjata aiheutunutta vahinkoa. On oikeudenmukaista, että ensin mainitut rahoittavat tuhojen jälkeistä jälleenrakennusta jälkimmäisissä.
Sharm El-Sheikhin ilmastokokouksen yhteydessä 2022 päätettiin perustaa vahinkojen ja menetysten korvaamisen rahasto. Tämä oli kehittyvien maiden pitkäaikainen toive, jolla lopulta tunnustettiin ilmastokriisin inhimillinen hinta. Maksut rahastoon ovat kuitenkin vapaaehtoisia ja sen toiminta on niin alirahoitettua, että se ei ole toistaiseksi toimintakykyinen. Kuvaavaa on, että pääministeri Orpo kävi ilmastokokouksessa lupaamassa pottiin 3 miljoonaa dollaria – kuntatason budjettiin sopiva summa kansainvälisellä areenalla. Ilmastokriisin aiheuttamien vahinkojen ja menetysten todelliset kustannukset ovat jo pitkään liikkuneet kymmenissä, jopa sadoissa miljardeissa vuosittain.
El Niño lisää painetta jo valmiiksi täysin riittämättömälle rahoitukselle. Nepal on lähettänyt rahastolle hätäkirjeen syyskuun alussa, sillä maan budjetti ei mitenkään riitä jäätikköromahduksen aiheuttamien, arviolta jopa seitsemän miljardin dollarin tuhojen kattamiseen. Vahinkojen ja menetysten korvaaminen on saatava kiireesti pyörimään ja sen rahoitusta on lisättävä. On keskeistä, että ilmastokriisin aiheuttamaan kärsimykseen vastataan näinä rankkoina aikoina, kun maailman keskilämpötila on ylittämässä 1,5 asteen rajan ja työ päästöjen lopettamiseksi ja hiilen sitomiseksi ilmakehästä on pahasti myöhässä ja kesken. Kyseessä on mitä keskeisin oikeudenmukaisuuskysymys.
