Kirkkonummen suurin päästölähde on liikenne

Saimme vuodenvaihteessa positiivisia uutisia Kirkkonummen päästökehityksestä. Vuonna 2023 kuntamme mitatut päästöt olivat yli 13 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Pääasiallinen syy olivat muutokset energiantuotannossa. Microsoftin datakeskuksen valmistuessa ja sen tuottaman hukkalämmön myötä tilanne kehittyy edelleen myönteiseen suuntaan.

Samalla seurantatiedoista huomataan, missä suurin kipukohta edelleen on: liikenne tuottaa kuntamme päästöistä 38 prosenttia. Tähän onkin tärkeää keskittyä, kun hiilineutraali kunta “HINKU” -sitoumuksemme viimeiset viisi toimintavuotta 80 %:in päästövähennystavoitteeseen 2030 ovat juuri käynnistyneet.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tietysti tehty jo töitä. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman mukaisia kevyen liikenteen infraratkaisuja on toteutettu, kuten esimerkiksi erinomaisen tärkeä suora yhteys keskustan ja Tolsan välillä. HSL:n uusin liikkumistutkimus taas osoittaa, että kirkkonummelaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt edellisestä mittauskerrasta. Lisää myönteistä kehitystä kuitenkin tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Joukkoliikenteen käytön tulisi edelleen kasvaa ja HSL:n kanssa neuvoteltaessa tulee etsiä niitä ratkaisuja, joilla lippuhintojen, reittien ja muiden keinojen avulla saadaan joukkoliikenteestä houkutteleva vaihtoehto mahdollisimman monelle. Kävelyyn ja pyöräilyyn taas tarvitaan lisää kannustusta. Tukeeko kulttuurimme koululaisten pyöräilyä? Kunka saisimme kilometrikisasta entistä houkuttelevamman, entä työmatkapyöräilyä kasvatettua? Voisimmeko asettaa pyöräilymääriä mittaavia laitteita tärkeimpien reittien varrelle? On myös tärkeää, että kevyen liikenteen väylät ovat aina hyvässä käyttökunnossa, myös talvisin.

Tärkeää on asettaa tavoitteet erilaisten kulkumuotojen osuuksien kehittymiselle ja muulle päästöjen laskulle niin, että ilmastotavoitteisiin päästään. Kirkkonummen talousarvioon otettiin viime vuonna mukaan ilmastobudjetti, mikä on merkittävä askel kohti entistä systemaattisempaa seurantaa. Tätä tulisi kuitenkin edelleen kehittää niin, että budjetista selviää, onnistummeko tavoitteessamme.

Lisäksi on syytä huomata, että päästömittaustavassa, jota kunnissa Suomessa käytetään, ei huomioida kaikkea. Hiilinielun vaikutusta ei pääasiassa lasketa, samoin kuin ei myöskään materiaalien, kuten infra- ja rakennusmateriaalien tuottamia päästöjä. Näistä on tietenkin tärkeää ottaa vastuu siitä huolimatta.

Kirjoitus julkaistu alunperin Kirkkonummen Sanomissa 5.2.2025

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *