{"id":221,"date":"2025-09-03T09:57:41","date_gmt":"2025-09-03T09:57:41","guid":{"rendered":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/?p=221"},"modified":"2026-02-19T10:30:35","modified_gmt":"2026-02-19T10:30:35","slug":"talous-ei-tule-valttamatta-kasvamaan-tarvitsemme-perustulon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/2025\/09\/03\/talous-ei-tule-valttamatta-kasvamaan-tarvitsemme-perustulon\/","title":{"rendered":"Talous ei tule v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kasvamaan &#8211; tarvitsemme perustulon"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Talousennusteissa kasvu tuntuu jatkuvasti olevan aivan nurkan takana. Talous ei kuitenkaan ole kasvanut lainkaan <a href=\"https:\/\/www.eurojatalous.fi\/fi\/2025\/artikkelit\/suomen-talous-kulkee-vaakatasossa\/\">t\u00e4n\u00e4 vuonna<\/a> eik\u00e4 <a href=\"https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/cm1ard48m0e0z07uscrfb4fe6\">viime vuonna<\/a>. Itse asiassa kun BKT lasketaan asukasta kohden, se ei ole <a href=\"https:\/\/www.eurojatalous.fi\/fi\/2025\/artikkelit\/tyoikaisen-vaeston-supistuminen-ja-heikko-tuottavuus-painavat-suomen-pitkan-ajan-kasvunakymaa\/\">kasvanut lainkaan<\/a> vuoden 2008 finanssikriisin j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Silti maamme talouspolitiikka jatkuvasti perustetaan kasvun varaan. Eilen p\u00e4\u00e4ttyneen hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa ministerit korostivat useasti tekev\u00e4ns\u00e4 kasvutoimia. Esitetyt luvut kuitenkin osoittivat, ett\u00e4 valtiontalous tulee olemaan my\u00f6s ensi vuonna vahvasti ep\u00e4tasapainossa, 11 miljardia euroa miinuksella kun kikkailua valtion asuntorahaston kassan tulouttamisen kanssa ei oteta huomioon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtiontaloutta ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hoitaa kasvua k\u00e4det ristiss\u00e4 odottaen ja samalla velkaantuen. Tasapaino on saavutettavissa verotuksella, joka on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtion menojen kattamiseksi. Pit\u00e4isin t\u00e4llaista kasvun pakosta irtautunutta talousmallia vastuullisena erityisesti t\u00e4ss\u00e4 ajassa, jossa maailmanpolitiikka on poikkeuksellisen arvaamatonta ja ekologinen kriisi tekee tulevaisuudesta meille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuntemattoman. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esimerkiksi p\u00e4\u00e4omatuloverotuksen progressiivisuuden kasvattaminen kohti ansiotuloverotuksessa k\u00e4ytettyj\u00e4 asteikkoja olisi oikeudenmukaista, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4omatuloja saavat keskim\u00e4\u00e4rin varakkaammat henkil\u00f6t. Kannattaisin my\u00f6s omaisuuden verottamista nykyist\u00e4 laajemmin. Suomessa omaisuusverot kattoivat viime vuonna kaikista Suomessa ker\u00e4tyist\u00e4 veroista vain vajaat nelj\u00e4 prosenttia. Vihre\u00e4t on esitt\u00e4nyt useita perusteltuja ymp\u00e4rist\u00f6- ja energiaverotuksen uudistuksia t\u00e4m\u00e4n vuoden <a href=\"https:\/\/www.vihreat.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/vaihtoehtobudjetti2025_v6.pdf\">vaihtoehtobudjetissaan<\/a>. Veropohjan tiivist\u00e4minen taas tuottaisi hy\u00f6ty\u00e4 jo ilman varsinaisia veronkorotuksia. Finnwatch on arvioinut kattavassa <a href=\"https:\/\/finnwatch.org\/images\/reports_pdf\/Veropohjan_aukot.pdf\">selvityksess\u00e4\u00e4n<\/a> viime vuonna, ett\u00e4 Suomi voisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n veropohjan aukkoja tukkimalla ker\u00e4t\u00e4 yli miljardi euroa lis\u00e4\u00e4 verotuloja. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suunta on toinen. Hallitus on jo kev\u00e4\u00e4n budjettiriihess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt veroratkaisuista, jotka kevent\u00e4v\u00e4t valtion verotusta noin miljardilla eurolla ensi vuonna. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaiset s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ahkerasti eiv\u00e4tk\u00e4 luota tulevaisuuteen. T\u00e4t\u00e4 on laajasti pidetty ongelmallisena. Kansalaisten pit\u00e4isi kuluttaa ja laittaa talouden rattaat py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n kansalaisvelvollisuus. On luontevaa ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 varautua taloudellisesti ja on hyv\u00e4, ett\u00e4 niin monilla kansalaisilla on taloudellinen mahdollisuus varautua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taloudellisen varmuuden tulisi kuitenkin koskea jokaista suomalaista. Yksi keino t\u00e4h\u00e4n olisi perustulo, jonka puolesta vihre\u00e4t on pitk\u00e4\u00e4n puhunut. Perustulo olisi tapa taata kansalaisille perustoimeentulo ja el\u00e4m\u00e4n varmuus kaikissa olosuhteissa. Ty\u00f6tt\u00f6myys ei muodostaisi nykyisenkaltaista rakenteellista ongelmaa tilanteessa, jossa ihminen voisi perustaa toimeentulonsa perustulon varassa esimerkiksi pienimuotoiseen yritt\u00e4jyyteen, osa-aikaty\u00f6h\u00f6n tai kausity\u00f6h\u00f6n. Perustulo olisi my\u00f6s korvaus siit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, josta ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 makseta mit\u00e4\u00e4n: erityisesti perheiden ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan osoittama hoiva on suuri yhteiskunnallinen ilmi\u00f6, joka tosiasiallisesti vie paljon aikaa erityisesti naisilta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Talous ei nimitt\u00e4in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kasva tulevaisuudessa. Ty\u00f6llisyys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4nny. Vaikka politiikka pyrkisikin n\u00e4ihin, vastuullisinta olisi perustaa julkisen talouden hoito malleihin, jotka eiv\u00e4t tarvitse talouskasvua toimiakseen. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Talousennusteissa kasvu tuntuu jatkuvasti olevan aivan nurkan takana. Talous ei kuitenkaan ole kasvanut lainkaan t\u00e4n\u00e4 vuonna eik\u00e4 viime vuonna. Itse asiassa kun BKT lasketaan asukasta kohden, se ei ole kasvanut lainkaan vuoden 2008 finanssikriisin j\u00e4lkeen. Silti maamme talouspolitiikka jatkuvasti perustetaan kasvun varaan. Eilen p\u00e4\u00e4ttyneen hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa ministerit korostivat useasti tekev\u00e4ns\u00e4 kasvutoimia. Esitetyt luvut kuitenkin &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":224,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-221","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-oikeus-ja-kohtuus","grid-sizer"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=221"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":225,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221\/revisions\/225"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}