Suomalaisia on h\u00e4mment\u00e4nyt tuore luonnonvarakeskuksen mittaustieto, jossa mets\u00e4t ovat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa muuttuneet p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi, eiv\u00e4tk\u00e4 en\u00e4\u00e4 sido hiilt\u00e4. Syy on jo vuosia kasvaneissa hakkuum\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja valitettavasti my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 ilmastokriisill\u00e4 on itse itse\u00e4\u00e4n kiihdytt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia: kuumeneminen lis\u00e4\u00e4 maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 erityisesti turvemaiden metsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tilanne on huolestuttava. Lakiin on kirjattu, ett\u00e4 Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja my\u00f6s EU:n sitoumuksemme vaativat meilt\u00e4 hiilinielujen yll\u00e4pitoa miljardilaskun v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Metsien tulisi siis sitoa kymmenen vuoden kuluttua kaikki ne p\u00e4\u00e4st\u00f6t, joita kansallisesti tuotamme. Nyt ne eiv\u00e4t sido edes sit\u00e4, mit\u00e4 mets\u00e4hakkuissa menetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Hiilinieluja on v\u00e4tt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kasvattaa. Nopeasti vaikuttavia keinoja olisivat muun muassa puuston j\u00e4reyteen perustuvan p\u00e4\u00e4tehakkuukriteerin asettaminen, avohakkuiden luvanvaraisuus ja teolliselle energiapuulle asetettava vero sek\u00e4 kest\u00e4vyyskriteerit, joilla rajattaisiin ulos hiilivarastoina hyvin toimivien kantojen polttaminen. My\u00f6s mets\u00e4katoa ehk\u00e4isev\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n muutosmaksu tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 mets\u00e4t ja koko maank\u00e4ytt\u00f6sektori ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4 nielu viel\u00e4 1990- ja 2000 -luvuilla. Erityisesti mets\u00e4hakkuiden taso on l\u00e4htenyt laukalle vasta melko hiljattain. On mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 takaisin kest\u00e4v\u00e4lle tasolle. T\u00e4m\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tarkoita hakkuiden lopettamista kokonaan, vain hakkuum\u00e4\u00e4rien maltillistamista. Samalla teollisuutta tulee ohjata siihen suuntaan, ett\u00e4 puusta saadaan aikaiseksi mahdollisimman pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4, hyv\u00e4n lis\u00e4arvon tuotteita, hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 puurakentaminen. <\/p>\n\n\n\n
Suunnan on muututtava ja t\u00e4h\u00e4n tarvitaan ajattelun muutosta. Mets\u00e4talous on esimerkki alasta, jolla kasvun rajat tulevat konkreettisesti vastaan. Hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 on maltillistettava, ja hiilinielusta ja -varastosta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni. <\/p>\n\n\n\n
Ronja Karkinen<\/p>\n\n\n\n
Kirkkonummi, kunnanvaltuutettu (vihr.), kuntavaaliehdokas<\/p>\n\n\n\n
Krista Mikkonen<\/p>\n\n\n\n
kansanedustaja (vihr), ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan puheenjohtaja<\/p>\n\n\n\n
Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 5.3.2025<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaisia on h\u00e4mment\u00e4nyt tuore luonnonvarakeskuksen mittaustieto, jossa mets\u00e4t ovat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa muuttuneet p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi, eiv\u00e4tk\u00e4 en\u00e4\u00e4 sido hiilt\u00e4. Syy on jo vuosia kasvaneissa hakkuum\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja valitettavasti my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 ilmastokriisill\u00e4 on itse itse\u00e4\u00e4n kiihdytt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia: kuumeneminen lis\u00e4\u00e4 maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 erityisesti turvemaiden metsiss\u00e4. Tilanne on huolestuttava. Lakiin on kirjattu, ett\u00e4 Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":147,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-146","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastokestavyys","grid-sizer"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":149,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/149"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/147"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ronjakarkinen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}